Rinteen hallitus käsikirjoittaa parhaillaan uutta tuotantokautta sote-uudistukselle. Aikaisempien tuotantokausien käsikirjoittajina ovat toimineet ainakin Vanhasen, Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset, joista jokainen on jättänyt uudistuksen jännittävään cliffhangeriin. Nykyistä uudistusta valmistellaan edellisen tuotantokauden pohjalta maakuntiin nojaten.

Uudenmaan kohdalla ollaan kuitenkin näillä näkymin kallistumassa omaan erillisratkaisuun. Tämä on erittäin kannatettavaa, sillä Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen runsaslukuisin ja tiheimmin asuttu alue. Uusimaa on myös moninainen kieli-, elinkeino- ja kaupunkirakenteiltaan. Myös nämä tekijät puoltavat Uudenmaan erillisratkaisua.

Tällä hetkellä alustavana suunnitelmana on ehdottaa Uudenmaan jakoa viiteen sote-alueeseen, jotka ovat Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Helsinki sekä Vantaan ja Keravan muodostama symbioosi. Ehdotus tukisi kuntajohtajien toivomaa kuntapohjaiseen malliin perustuvaa ratkaisua.

Palikkaleikissä Sipoo kuuluisi Itä-Uudenmaan sote-alueeseen, joka turvaisi kaksikieliset palvelut sipoolaisille. Samaan alueeseen kuuluvat nimittäin myös Porvoo ja Loviisa, joissa on myös kova tahtotila turvata kaksikieliset palvelut kuntalaisille.
Järvenpää on ollut mukana vuoden alusta Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä, joka on osittain tahtomattaan toiminut eräänlaisena kokemusalttarina Uudenmaan erillisratkaisulle.

Ensimmäisen vuoden haasteina ovat olleet luonnolliset kasvukivut, mutta myös aidosti kuntien erilaiset näkemykset palveluiden järjestämisestä ja käytännöistä. Näiden yhteensovittaminen samaan muottiin ei ole aina ollut vaivatonta, kun samaan aikaan on ollut poikkeuksellisen suuri paine hillitä kustannusmenoja kuntien talousahdingon takia.

Keski-Uudenmaan sote on kuitenkin tuonut mukanaan ne paljon kaivatut isommat hartiat ja yhdenmukaistanut palvelutasoa kuntien välillä. Pitkällä aikavälillä KeUsote tuo varmasti synergiaetuja, kun sote-palveluita pystytään suunnittelemaan alueellisesti.
Sipoon näkökulmasta Itä-Uudenmaan oma soteratkaisu tekisi Sipoosta Porvoon ohella Itä-Uudenmaan seutukeskuksen. Itä-Uudenmaan minimaakunta olisi omiaan myös parantamaan alueen vetovoimaa, kun kunnat organisoidusti pohtisivat alueen kehittämistä ja tulevaisuutta samassa pöydässä.

Kirjoitus on julkaistu Sipoon Sanomissa 3.12.2019

%d bloggaajaa tykkää tästä: