Teemat 2019

Monipuolinen ja päästötön liikenne

Liikenteen kasvihuonepäästöt ovat noin 20% kokonaispäästöistä. Saavuttaaksemme hiilineutraalin yhteiskunnan mahdollisimman nopeasti on myös liikennemuotojen muututtava. Tulevaisuuden liikenteeseen vaikuttaa ympäristönäkökulman lisäksi automatisaatio ja robotisaatio monipuolistavat liikennemuotoja. Näiden suurien muutoksien takia on monipuolistettava infrastrukuuriamme joustavammaksi erilaisiin liikennetarpeiisin.

Esimerkiksi autoilu siirtyy entistä vahvemmin sähkö- ja biopolttoaineilla toimiviin autoihin. Valtio voi tukea tätä kehitystä antamalla nykyistä voimakkaampia taloudellisia helpotuksia ympäristöystävällisille valinnoille ja tukemalla yrityksiä, jotka kehittävät uusia liikkumismuotoja.

Suomella on myös kaikki potentiaali kehittyä pyöräilyn mallimaaksi. Suurin osa suomalaisista pyöräilee vapaa-ajallaan tai lyhyet työmatkat. Pyöräilyn helpottamiseksi, sujuvoittamiseksi sekä turvallisuuden lisäämiseksi meidän on kehitettävä yhtenäisiä pyöräväyläverkostoja Tanskan ja Hollannin tapaan. Yhtenäiset pyöräväylät lisäävät turvallisuutta, kun pyöräilijöiden ei tarvitse puikkelehtia autoilijoiden tai kävelijöiden joukossa.

Suomi voi osaamisellaan markkinoida itseään päästöttömien liikennevälineiden luvattuna maana. Tämä lisää vientiä ja työllisyyttä, kun valtiot ja kaupungit ostavat suomalaisten yrityksien päästöttömiä liikenneratkaisuja. Tässä on Suomen mahdollisuus profiloitua!

  • Päivitetään Suomen rataverkosto 2020-luvulle. Kasvatetaan pääraiteen kapasiteettia. Tunnin juna Helsingistä Tampereelle ja Turkuun.
  • Kehitetään pyöräilyolosuhteita ja luodaan kuntarajat ylittäviä pyörätieverkostoja.
  • Tuetaan autoilun muutosta mahdollistamalla ympäristöystävällisten autoilumuotojen käyttöönottaminen.
  • Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Koulutus – investointi tulevaisuuteen

Lapset ovat yhteiskuntamme tukipilari, jonka varaan rakennamme tulevaisuutemme.Suomen menestysresepti on perustunut laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen. Jokaisella lapsella täytyy olla yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua. .

Erityisen huolestuttava on varhaiskasvatuksen tilanne, jonka resursseja sekä arvostusta on vuosi vuodelta vähennetty. Näin ei voi jatkua. Varhaiskasvatus ansaitsee nykyistä suuremman arvon yhteiskunnassamme ja tämän tulee näkyä myös taloudellisina resursseina.

Yksi oleellinen osa laadukasta varhaiskasvatusta on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö, jota ilman varhaiskasvatuksemme ei selviäisi. Lastentarhanopettajien ja -hoitajien arvostus on osoitettava muutenkin kuin lämpiminä sanoina. He ansaitsevat kunnollisen palkan tekemästään työstä.

Suomalaisen koulumaailman murheenkryyniksi ovat nousseet homeiset rakennukset. Ongelma ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi meidän on tehtävä valtakunnan tasoinen ohjelma homerakennusten ratkaisemiseksi. Jokainen ansaitsee puhtaan sisäilman.

  • Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Panostetaan ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön ja katkeamattomaan koulupolkuun.
  • Lopetetaan lasten parissa työskentelevien työehtojen polkeminen. Kunnollinen korvaus tehdystä työstä.
  • Helpotetaan opiskelijoiden asumista rakentamalla tarpeeksi opiskelija-asuntoja sekä muuttamalla asumislisän kriteereitä, jotta kämppisasuminen on jälleen järkevää.
  • Luodaan valtakunnallinen ohjelma homekoulujen ja -päiväkotien ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi.
  • Pelastetaan sivistysyliopisto ja nostetaan sen arvostusta.

Jokaiselle turvallinen vanhuus

Suomen väestö vanhenee. Vuonna 2030 joka viidennen arvioidaan olevan yli 65 -vuotias. Ikääntyneiden määrän kasvaessa heille tarvitaan enemmän ja monipuolisempia palveluita. Ikääntyneiden palveluita on kuitenkin kehitetty laadun kustannuksella taloudellinen tehokkuus edellä.Ikääntyneemme ansaitsevat parempaa!

Palveluita on kehitettävä kohtaamaan paremmin yksilöllisiä tarpeita. Jokaisella pitää olla yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea ja apua niin terveydellisiin huoliin kuin tavallisiin arjen askareisiin. Jokainen ansaitsee tukea ja apua.

Kotihoitoa on kehitettävä asiakaslähtöisemmäksi. Ikääntyneet ovat muutakin kuin asiakasnumeroita. Lisätään ja monipuolistetaan kotihoidon resursseja, jolloin hoitohenkilökunnalla on paremmin aikaa kohdata ikääntyneitä. Otetaan käyttöön omahoitajajärjestelmä, jolloin asiakkaan ja hoitajan välinen suhde parantuu, kun tuttu hoitaja käy säännöllisesti vierailemassa samoilla asiakkailla.

Sote-uudistus ei saa vaarantaa lähipalveluiden saatavuutta tai laatua. Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen on yhteiskunnallinen teema, joka kuuluu meille kaikille – kunta- ja maakuntarajojen epäselvyydet eivät saa tätä vaarantaa.

On aika muuttaa asennetta ikääntyneitä kohtaan. Ikääntyneet ovat entistä selvästi toimintakykyisempi voimavara yhteiskunnalle ja kivijalka nuorisolle. Ikääntyneet on otettava aikaisempaa aktiivisemmin mukaan yhteiskunnalliseen kehittämiseen ja hyödynnettävä heidän kokemustaa ja elämänviisauttaan.

  • Torjutaan ikääntyneiden yksinäisyyttä lisäämällä ja monipuolistamalla kotihoidon resursseja. Loppu hoitohenkilökunnan alimitoitukselle!
  • Luodaan uudenlaisia ympärivuorokautisen palveluasumisen keskittymiä, joissa ikääntyneille tarjotaan viihtyisä ja turvallinen ympäristö sekä mahdollisuus liikkua vapaasti.
  • Turvataan omaishoitajan oikeudet ja tukipalvelut. Omaishoitajat tarvitsevat omalääkärin, joka neuvoo ja valvoo omaishoitajien ja -hoidettavien tilannetta. Jokaisella omaishoitajalla on oltava oikeus vapaa-aikaan ja vertaistukipalveluihin.
  • Otetaan ikääntyneet aktiivisemmin mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Sijoitetaan jokaiseen lautakuntaan ikääntyneiden edustaja nuorisoedustajien tapaan. Perustetaan vanhusasiainvaltuutetun virka valvomaan ikääntyneiden asiaa.
  • Ymmärretään ikääntyneiden moninaisuus. Jokaisella on oma elämäntarinansa, jokaisella on omat palvelutarpeensa, mutta jokainen on yhtä arvokas. Varmistetaan yhdenvertaiset palvelut kaikille.