Kahdeksan vuoden taival Järvenpään kaupungin luottamustehtävissä tulee kesällä päätökseen, kun muutan työn ja muuttuneen elämäntilanteeni takia Helsinkiin. Päätös muuttaa pois Järvenpäästä oli pitkän ja perusteellisen puntaroinnin tulos. Lopulta päätin, että elämässä pitää tarttua mahdollisuuksiin ja uskaltautua uusien polkujen vietäväksi. Julkaisin eilen luottamustehtävistäni eroamista käsittelevän blogikirjoituksen, jonka voi lukea täältä. Tänään tarkoituksenani on palata hieman ajassa taaksepäin ja reflektoida menneitä vuosia.

Kuten jotkut lukijoistani saattavat tietää, tapanani oli kirjoittaa edellisellä vaalikaudella lyhyitä raportteja lautakuntien kokouksista. Tällä vaalikaudella raportointi siirtyi entistä enemmän sosiaaliseen mediaan, mutta tarkoitus oli sama – tiedottaa kuntalaisia päätöksenteossa olevista asioista ja kertoa omat mietteet päätettävistä asioista. Vanhat kirjoitukset ovatkin olleet suurena apuna, kun olen muistellut vanhoja päätöksiä.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on tehdä lyhyt tilinpäätös päätöksistä, joita olen saanut olla mukana tekemässä. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei kukaan tee yksin päätöksiä vaan yhden päätöksen takana on paljon työtä, joka vaatii aina rakentavaa yhteistyötä niin viranhaltijoiden kuin puoluerajojen yli.

 

Näistä päätöksistä olen ylpeä…

Vanhankylänniemen jalopuulehto luonnonsuojelualueeksi
Järvenpään yleiskaava 2040 ehdotuksessa luonnonsuojelualueeksi on merkitty Vanhankyläniemen jalopuulehto, joka on Järvenpään luontotyyppiselvityksessä kirjattu harvinaiseksi ja suojelua tarvitsevaksi kohteeksi. Ensimmäisessä yleiskaavaluonnoksessa jalopuulehtoa ei ollut merkitty luonnonsuojelualueeksi, mutta palautteen ja kommenttien (myös minä julkaisin kirjoituksen ja annoin palautetta aiheesta) myötä se merkittiin sinne myöhemmässä käsittelyssä. Erityiskiitos tästä kaupunkikehityksen viranhaltijoille, jotka tarkkakorvaisina sen sinne merkitsivät!

Kaupunki palkkasi toisen kotihoidon lääkärin
Tein vuonna 2014 lautakunta-aloitteen, jonka tarkoituksena oli selvittää eri mahdollisuuksia tukea omaishoitajien jaksamista ja terveyden edistämistä. Vielä samana vuonna viranhaltijat ehdottivat sosiaali- ja terveyslautakunnalle uuden kotilääkärin palkkaamista, jonka tarkoituksena olisi tehdä erilaisia ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä omaishoitajien luona. Aloitteeni pohjalta lautakunta päätti yhteisymmärryksessä palkata toisen kotilääkärin kaupunkiin. Tapaus osoitti, että jo lautakunta-aloitteellakin voi muuttaa maailmaa – ainakin yhden lääkärin verran!

Järvenpään pyöräliikenteen kehittämissuunnitelma
Järvenpään vihreä valtuustoryhmä teki aloitteen kaupungin pyöräilyolosuhteiden kehittämisestä. Tämä ja kaupungin poliittinen tahtotila poikivat Järvenpään pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman, josta tuli mielestäni todella hyvä. Suunnitelmassa on lueteltu erilaisia keinoja kehittää ja tukea esteetöntä pyöräilyä kaupungissa. Suunnitelmaa on tarkoitus jalkauttaa käytäntöön eri hankkeiden yhteydessä seuraavan kymmenen vuoden aikana porrastetusti. Ainoa harmi on, että kaupungin heikon taloustilanteen takia pyöräilyn kehittämiseen varattavia investointieuroja on vähennetty alkuperäisestä 16 miljoonasta eurosta 7,5 miljoonaan euroon. Investointisumma on edelleen tarkoitus käyttää seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Resurssiviisas Järvenpää -tiekartta
Toinen Järvenpään vihreiden valtuustoaloitteesta osittain poikinut ja laajassa yhteisymmärryksessä edennyt resurssiviisauden edistäminen huipentui kattavaan ja perusteelliseen tiekarttaan, jonka tarkoitus on edistää kaupungin resurssiviisautta poikkileikkaavasti kaikessa kaupungin toiminnassa. Järvenpää on jo nyt tehnyt hyvää työtä päästöjen vähentämisessä ja luonnon moninaisuuden huomioimisessa, mutta resurssiviisaan tiekartan tarkoituksena on konkretisoida toimia, joilla kaupunki voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa. Kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Uskon, että resurssiviisas tiekartalla on tässä työssä merkittävä rooli!

Järvenpää liittyy HSL-kuntayhtymään vuonna 2022
Tästä päätöksestä olen hyvilläni, vaikka se vaatikin runsaasti punnintaa eri näkökulmista. Valtuusto teki äänestyksen jälkeen päätöksen liittyä ehdollisesti HSL-kuntayhtymään vuodesta 2022 alkaen, jos HSL pystyy osoittamaan lisäjunavuoroja pääraiteelle. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tunnissa liikkuisi 3-4 junavuoroa. Samalla paranisivat kaupungin sisäiset bussilinjat ja todennäköisesti myös yhteydet muihin lähikuntiin, kuten Tuusulaan ja Sipooseen, jotka ovat saavutettavissa ainoastaan bussiyhteyksin. Toivon todella, että tämä päätös pitää tulevaisuudessa!

Järvenpään uusi yleiskaavaehdotus 2040
Järvenpään uusi yleiskaava on vielä keskeneräinen ja sitä muokataan nähtävilläoloaikana saatujen palautteiden pohjalta, mutta olen jo nyt tyytyväinen yleiskaavassa määritettyihin suuriin linjoihin. Kasvu ja tiivistäminen kohdennetaan kaikille Järvenpään asemanseuduille, mikä on strategisesti järkevää. Yhä useampi ihminen arvostaa saavutettavuutta ja asemanseutujen kehittäminen palvelee tätä tavoitetta. Asemanseutujen kehittäminen ei luonnollisesti tarkoita vain asumuksia vaan esimerkiksi Ainolan asemanseudulle olisi tarkoitus aikanaan rakentua myös tiloja elintarvikekaupoille. Samalla yhdyskuntarakenteen tiivistäminen asemanseuduille jättää muualla kaupungissa tilaa pientalorakentamiselle ja luontoalueille, kun asuntotuotantoa ei hajauteta satelliittimaisesti ympäri kaupunkia.

 

Nämä päätökset jäivät mieleen…

Investoinnit Rantapuiston kehittämiseen
Kaupunki on kehittänyt Rantapuistoa useamman vuoden ajan pieni pala kerrallaan. Tänä kesänä ihmiset pääsevät ensimmäistä kertaa koko komeudessaan nauttimaan Rantapuistoon investoiduista euroista. Vietin kesäkuun ensimmäisiä viikonloppuja Rantapuistossa ja näky oli kerrassaan upea: ihmiset vauvasta vaariin olivat viettämässä lauantai-iltaa yhdessä piknikillä, skeittirampilla, kävelylenkillä tai muuten vain nauttien kesäsäästä. Vuosien aikana Rantapuiston investoinneista on käyty paljon kädenvääntöä, mutta jälkikäteen voi sanoa eurojen kannattaneen.

Uusi Kinnarin koulu
Tämä päätös oli henkilökohtaisella tasolla tunteikas, sillä kävin Kinnarin vanhassa koulussa peruskoulutaipaleeni. Oli pysäyttävää olla mukana päättämässä oman vanhan alakoulun purkamisesta ja uuden rakentamisesta, sillä koulusta oli jäänyt hyvät muistot. Jälkikäteen päätös on herättänyt ristiriitaisia tuntemuksia, sillä tilasuunnittelu ja -kapasiteetti ei ole osoittautunut toimivaksi. Avoimet luokkatilat aiheuttavat paljon melua ja käytännön ongelmia, jotka häiritsevät sekä oppilaiden että henkilökunnan työskentelyä. Toivottavasti Kinnariin saadaan tulevaisuudessa vankemmat väliseinät, jotta oppiminen ja opettaminen onnistuisivat jatkossa paremmin.

Sen sijaan olen iloinen siitä, että Kinnarin koulupihan vanhimmat rakennukset, niin sanottu Kilpisen koulu ja vanha punainen rakennus, säilytettiin rakennushankkeen yhteydessä. Tämä oli itselleni tärkeä periaate hankkeen hyväksymiselle, sillä Järvenpäästä on purettu liikaa kulttuurihistoriallisia rakennuksia. Tämän takia vanhojen rakennusten säilyttäminen keskustan tuntumassa on jatkossa erittäin tärkeätä. Lisäksi olen tyytyväinen siitä, miten upea koulupihasta saatiin! Olen jopa kateellinen nykyisille koululaisille pihan tarjoamista mahdollisuuksista.

Asiakasmaksukorotusten torppaaminen lautakunnassa
Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista väännettiin lautakunnassa useaan otteeseen viime vaalikaudella. Lautakunta onnistui torppaamaan korotukset, mutta kaupunginhallituksessa ne menivät läpi. Lautakunnassa onnistuin mielestäni löytämään ja hakemaan kompromissiratkaisuja, joissa maksuja ei olisi korotettu ehdotuksen mukaisesti täysimääräisesti vaan vain osittain, jolloin ne olisivat olleet kohtuullisemmat pienituloisille, mutta olisivat silti ottaneet huomioon kaupungin taloudellisen kantokyvyn. Kompromissiehdotusten menestyminen lautakunnan päätöksenteossa opetti minulle kompromissiratkaisujen voiman ja menestymismahdollisuudet.

Hyvinvointikampuksen rakentaminen
Olin kahdessa eri lautakunnassa hyväksymässä JUSTin alueelle rakennettavaa hyvinvointikampusta – ensin sosiaali- ja terveyslautakunnassa kampuksen toiminnallisesta sisällöstä ja myöhemmin kaupunkikehityslautakunnassa kampuksen ulkoisesta olemuksesta. Hyvinvointikampus on mielestäni malliesimerkki siitä, miten eri sukupolvien toiminnat, kuten ikääntyneiden asumispalvelut ja päiväkotitoiminta, voidaan yhdistää samalle alueelle. Tämänkaltaisia alueita toivoisi lisää.

 

Nämä päätökset jäivät kaivelemaan…

Vanhankylänniemen miljoonasauna
Tämä päätös jäi kaivelemaan erityisen paljon. Osittain tämä johtui saunahankkeen saamasta mediahuomiosta, johon myös itse pääsin osalliseksi. Itse ehdotin valtuustossa, että Vanhankylänniemeen sopisi Tampereella sijaitsevan Rauhaniemen kaltainen kansankylpylä, joka olisi yhteisöllinen matalan kynnyksen saunapaikka kaiken ikäisille. Samalla saunan oli tarkoitus tukea niemen yrittäjää. Tämä herätti runsaasti kritiikkiä siitä, että kaupungin varoin tuetaan yhtä yrittäjää. Itse näin asian ennemmin niin, että sauna tehdään ensisijaisesti kuntalaisille ja toissijaisesti yrittäjälle, joka tarvittaessa voi sitä hyödyntää, sillä se hyödyttää niin kaupungin kuin niemen elinvoima.

Lisäksi saunaa vastustettiin sen hinnan takia, sillä lähes miljoonan euron yhteishintalappua pidettiin liian kalliina julkisin varoin kustannettavaksi. Olin paikalla kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa saunaa valmisteltiin valtuustolle. Vaikka pidin hintaa kovana, näin, että saunaan kaavailtu pohjaratkaisu palvelee monipuolisesti kaikkia kuntalaisia. Lisäksi sain kokouksessa muutamia tähdennyksiä läpi sen osalta, että sauna on varmasti kaikkien kuntalaisten käytössä. Niinpä päädyin kompromissihakuisena ihmisenä lopulta äänestämään saunan puolesta hinnasta huolimatta.

Loppujen lopuksi koko saunahanke kaatui, kun niemen yrittäjä poistui eikä uuden saunan ylläpitäjäksi löydetty uutta yrittäjää. Jälkikäteen ajatellen oli tavallaan hyvä, että saunahanke kaatui, sillä hankkeeseen liittyi paljon käänteitä, jotka olisi voinut hoitaa toisin. Lisäksi se jakoi voimakkaasti kuntalaiset saunan vastustajiin ja puoltajiin, mikä olisi varmasti vaikuttanut ainakin aluksi saunan käyttöön ja mielikuviin. Nykyisen taloustilanteenkin valossa hankkeen kaatuminen voidaan nähdä positiivisena, sillä sen myötä säästyivät myös siihen investoitavat loput euromäärät.

Toivon kuitenkin edelleen, että Vanhankylänniemeen saadaan jossain vaiheessa uusi sauna, joka noudattelisi kansankylpylän ideaa ja periaatteita.

Apotin vastustaminen
Olen edelleen sitä mieltä, että äänestin oikein vastustaessani Keusoten liittymistä Apottiin, sillä kaupungin taloudelliset reunaehdot eivät antaneet myöten liittyä kalliiseen IT-järjestelmään ja järjestelmän lyhyen aikavälin kustannus-hyöty -suhdetta ei pystytty osoittamaan tarpeeksi aukottomasti. Tästä huolimatta päätös kaivelee. Apotti olisi hintaa lukuunottamatta parantanut pitkällä aikavälillä työn tehokkuutta ja hälventänyt sote-palveluiden rajapintoja. Suolaa haavoihin lisää se, että myös HUS käyttää Apottia. Samalla olisi poistunut IT-järjestelmien rajapintaongelmat samalla erikoissairaanhoidon ja kuntayhtymän palveluiden välistä. Uskon kuitenkin, että myöhemminkin tulee aika parempi, jolloin Keusotessakin saadaan yksi yhtenäinen IT-järjestelmä kaikille sote-palveluille. Kuten jo alussa sanoin, kaupunki teki mielestäni välttämättömän, mutta vaikean ratkaisun.

Erityislasten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisen epäselvyydet
Tämä päätös on varsin tuore – tältä keväältä, mutta se jätti hämmentävät fiilikset. Järvenpää ja Keusote eivät olleet päässeet yksimielisyyteen erityislasten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä. Julkisuudessakin liikkui jälkikäteen vaihtelevia näkemyksiä tilanteesta. Jälkiviisaana asia olisi pitänyt palauttaa uudelleen valmisteluun, sillä se olisi tuonut kaivattua lisäaikaa epäselvään tilanteeseen.  Tämä olisi ollut kaikille osapuolille paras ratkaisu. Asia sai onneksi onnellisen lopun, kun kaupunki ja Keusote päättivät yhteisymmärryksessä jatkaa erityislasten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa Setlementti Louhelassa vuoden 2020 loppuun asti. Toivon, että kaupunki ja Keusote löytävät mahdollisimman nopeasti syksyn aikana yhteisen sävelen, jotta erityislasten ja paljon tukea tarvitsevien aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa pitkäjänteisesti.

Ravintola Svengin rakennuksen purkaminen
Tämä päätös on oikeastaan ajalta (2011/2012) ennen kuin olin virallisesti mukana Järvenpään kuntapolitiikassa, mutta Ravintola Svengin rakennuksen suojelemiseen tähdännyt adressi oli omalla tavallaan oman poliittisen urani lähtöpiste. Vaikken ollut mukana tekemässä päätöstä ja ymmärrän rakennuksen korjaamisen kalleuden, olisi vanha rakennus mielestäni sopinut mainiosti osaksi uutta Pajalan aluetta. Svengin huokui kulttuurihistoriallista ja hyvällä tavalla rappioromanttista henkeä, joka on saavutettavissa vain Svengin kaltaisissa vanhoissa rakennuksissa. Olisin mielelläni nähnyt rakennuksen osana uutta Pajalan aluetta. Onneksi muistot unohtumattomista juhlista elävät ja nykyisetkin kerrostalot sopivat kaupunki-ilmeeseen varsin mukavasti. Ravintola Svengi on senkin osalta hyvä nostaa tähän, sillä se on valitettavan yleinen esimerkki siitä, miten vanhat rakennukset ovat hiljaa hävinneet Järvenpään keskustan katukuvasta.

 


Edellä kirjoitettu lista ei ole tyhjentävä eivätkä listatut päätökset ole minkäänlaisessa järjestyksessä. Halusin kuitenkin jakaa ajatuksiani ja nostaa esille joitakin päätöksiä, joita olen ollut mukana tekemässä. Joku voi ehkä miettiä, miksen mainitse lainkaan Perhelää. Tämä johtuu siitä, että nykyisestä hankkeesta on turhan aikaista sanoa juuta taikka jaata. Suunnitelmat vaikuttavat paremmilta kuin Lujatalon, mutta olen edelleen huolissani kävelykadun kehittämisen kunnianhimosta ja sen linkittämistä osaksi Perhelän korttelin kehittämistä. Elävä kävelykatu on elinvoimaisen kaupungin tunnusmerkistöä, minkä takia siihen olisi kiinnittää erityisen tarkkaa huomiota jo alkumetreistä saakka.

Lisäksi jätin nostamatta esille kaupungin haastavan taloustilanteen. Tämä johtuu siitä, että halusin nostaa esille yksittäisiä päätöksiä. Taloustilanteen korjaaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii useita vaikeita korjaussarjamaisia päätöksiä. Sen sijaan voisin nostaa kaupungin sisäilmaongelmat yhdeksi koko mennyttä valtuustokautta vaivanneeksi ongelmaksi. Ajoittain päättäjinä oli tunne, että kaikki koulut lahosivat kirjaimellisesti käsiin. Usein oli toivoton tunne tilanteen edessä, mutta päättäjän näkökulmasta koulujen sisäilmaongelmat saatiin ratkaistua melko nopealla aikataululla, vaikka nopeamminkin olisi joissain tilanteissa varmasti voinut toimia. En kuitenkaan nostanut asiaa listalle, sillä kyse on laajemmasta koko valtakunnan tason ongelmasta.

Tässä ”lyhyt” kooste menneestä kahdeksasta vuodesta. Toivottavasti te äänestäjäni arvostatte tehtyjä päätöksiä ja itsekriittistä tilinpäätöstäni, joka toivottavasti auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa kuntapolitiikassa tehtävistä päätöksistä. Vielä kerran kiitos kaikille, jotka olette mahdollistaneet matkani Järvenpään kuntapolitiikassa. Kiitos myös viranhaltijoille ja kanssapäättäjille, joita ilman yksikään päätös – hyvä taikka huono – ei liikkuisi senttiäkään eteenpäin.

%d bloggaajaa tykkää tästä: