Seuraavan hallituskauden pöydällä on isoja raideliikenteen kehittämissuunnitelmia. Lentorata, Tallinna-Helsinki -tunneli, pääradan kapasiteetin kasvattaminen ja junayhteyksien parantaminen Itä-Suomeen ovat esimerkkejä hankkeista, jotka ovat vilahdelleet julkisessa keskustelussa.

Suunnitelmien määrä kertoo, että Suomen raideliikenne kaipaa kipeästi päivitystä 2020-luvulle.

Raideliikenteen kapasiteetin kasvattamisesta kertoo myös junien aikataulu myöhästelyt, jotka ovat arkiaamujen pendelöijille turhankin tuttua. Erityisesti Helsinki-Tampere -kasvukäytävällä liikennemäärät ovat olleet 2010-luvulla jatkuvassa kasvussa.

Arjen sujuvoittamisen lisäksi pääradan nopeuttamisella on arvioitu olevan jopa 40-60 miljoonan euron taloudellisia hyötyjä, josta hyötyisivät erityisesti Etelä-Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun alueet.

Lentorata puolestaan mahdollistaisi sujuvammat yhteydet Lahden seudulle sekä väylän kehittää tulevaisuudessa Itä-Suomen raideliikennettä nykyistä monipuolisemmaksi. Lentorata hyödyttäisi myös Keski-Uudenmaan kuntia, sillä se monipuolistaisi reittejä sekä lentokentälle että Lahden suunnalle.

Kolmas suuri ratahanke on Tallinna-tunneli, joka on viime vuosina edennyt pääasiassa yksityisten tahojen tahtona eteenpäin. Hanke, joka alussa herätti lähinnä epäluuloja, on herättänyt jatkuvasti enemmän kiinnostusta.

Jos tai kun Tallinna-tunnelin reittiä piirretään, täytyy Keski-Uudenmaan kuntien olla hereillä. Junayhteyden tai kytköksen saaminen osaksi kansainvälistä tunnelia Euroopan mantereelle avaisi suuret mahdollisuudet elinkeinoelämän ja asumisen kehittämiselle sekä toisi kasvattaisi alueen taloudellista tuottavuutta.

Suomi on saatava raiteilleen, sillä raideliikenteen vahvistaminen sujuvoittaisi ja monipuolistaisi maamme sisäistä liikennettä. Samalla ottaisimme elintärkeitä askeleita kohti päästötöntä liikennettä.

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa -lehden vieraskynässä 18.12.2018

Tilaa Blogini

Kiitos tilauksestasi!

%d bloggaajaa tykkää tästä: