Eduskuntavaaliehdokkaille lähetetään kymmenittäin erilaisia vaalikoneita täytettäväksi. Olen vastannut viimeisen kuukauden aikana suurien mediatalojen vaalikoneiden lisäksi mm. Viinilehden, Mestälehden, Maaseudun Tulevaisuuden ja Allianssin nuorten vaalikoneisiin. Jokaista vaalikonetta on ollut mielenkiintoista täyttää, vaikka joukossa on aina tarkoituksenhakuisia tai oudosti muotoiltuja kysymyksiä. Parhaimmillaan vaalikoneet kuitenkin antavat äänestäjille osviittaa ehdokkaiden ajatuksista ja puolueiden eroista. Senpä takia kokosin tähän blogipostaukseen yksitoista mielenkiintoisinta ja yleisintä kysymystä suurimmista vaalikoneista.

Vastausasteikko: Täysin eri mieltä – Eri mieltä – Neutraali – Samaa mieltä – Täysin samaa mieltä

1. Kun valtion menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä. (YLE) – ERI MIELTÄ
Maltilliset veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto kuin palveluista leikkaaminen, mutta veronkorotukset pitää ensisijaisesti ohjata ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. Palveluiden karsiminen vaikuttaa aina eniten köyhimpiin ihmisiin, minkä takia matalan kynnyksen palveluiden karsimista on vältettävä.

Nykyisiä julkisia palvelurakenteita on kuitenkin pystyttävä tehostamaan. Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmämme on liian byrokraattinen eikä kannusta osa-aika tai keikkatyön tekemiseen. Lisäksi julkista sektoria voidaan muuttaa ketterämmäksi mahdollistamalla nykyistä paremmin erilaisten kokeilujen tekeminen osana hankkeiden kehittämistä.

2. Sosiaaliturvaa tulee kehittää niin, että osa nykyisistä tuista korvataan kaikille työikäisille maksettavalla, vastikkeettomalla perustulolla. (YLE) – TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Suomen pitää siirtyä vastikkeettomaan sosiaaliturvaan eli perustuloon, joka vähentää tarpeetonta byrokratiaa, kannustaa työn vastaanottamiseen sekä parantaa tutkitusti ihmisten hyvinvointia. Samalla sosiaalityöntekijöiden aikaa vapautuu yksilöiden ongelmien ratkaisemiseen, ehkäisemiseen ja vähentämiseen paperin pyörittelyn sijasta.

Vihreät ovat ehdottaneet perustulon tasoksi 600 €/kk, joka korvaisi suurimman osan nykyisistä tukimuodoista. Tulotason kasvaessa myös perustulon osuus yksilön tuloista pienenee. Näin perustulon pysyy kustannusneutraalina verrattuna nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä luo kannustinloukkuja eikä luo kannustimia ottamaan vastaan esimerkiksi osa-aikatyötä tai uudelleenkouluttautua. Perustulo parantaa erityisesti pienituloisten ja epätasaista ansiotuloja saavien, kuten freelancereiden, taiteilijoiden ja muiden luovien alojen ammattilaisten, asemaa yhteiskunnassa.

3. Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä. (YLE) – TÄYSIN ERI MIELTÄ
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tavoitteekseen hiilettömän liikenteen vuoteen 2045 mennessä. Meillä on tähän 25 -vuotta aikaa, joka on täysin realistinen aikajänne muuttaa liikenteemme päästöttömäksi. Esimerkiksi Intia on jo tehnyt päätöksen luopua fossiilisten polttomoottoreiden myynnistä vuoteen 2030 mennessä. Suomen on seurattava trendiä ja kiellettävä fossiillisten polttomoottoreiden myyminen vuoteen 2030 mennessä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Polttomoottoreista luopuminen ei tarkoita autoilusta luopumista vaan autoilun sähköistymistä, jolla ensisijaisesti tarkoitan tekoälyn ja robotisaation vaikutuksia autoliikenteeseen. Näiden vaikutuksesta liikenteeseen tai yksilönoikeuksiin ei puhuta tarpeeksi ja meidän pitääkin luoda nopeasti eettinen ohjeistus tekoälyliikenteelle. Lisäksi raideliikenteen sujuvuuteen ja kattavuuteen on investoitava, jotta yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus käyttää auton sijasta raideliikennettä. Esimerkiksi pääradan kapasiteettiä on kasvatettava ja tunnin juna Tampereelle toteutettava. Tämä tukee työvoiman liikkuvuutta sekä talouskasvua.

4. Pääomatulojen verotusta pitää kiristää. (Alma) – SAMAA MIELTÄ
Pääomatuloverotuksen progressiota on vahvistettava. Suurimpien pääomatulojen verotusta on kiristettävä ja pienempien kevennettävä. Pienille pääomatuloille on annettava verovapaus 2000 euroon saakka vuodessa. Tämä kannustaa ihmisiä piensijoittamaan nykyistä enemmän.

5. Perhevapaauudistuksessa tärkeintä on se, että perheet saavat itse päättää vapaista ilman kiintiöitä. (IS) – ERI MIELTÄ
Tärkeintä on tehdä perhevapaauudistus, joka kohtelee kasvattajia tasapuolisesti sekä antaa perheille yksilöllistä valinnanvapautta. Perhevapaauudistus on tehtävä 6+6+6 -mallin mukaisesti, jossa kuusi kuukautta on korvamerkitty äidille, kuusi isälle ja loput kuusi jaetaan vapaasti perheen kesken. Uudistamalla perhevapaat naisten työmarkkina-asema paranee ja isien tasavertainen vanhemmuus toteutuu.

6. Teollisuuden saamia yritystukia voidaan karsia ilman, että yritysten kilpailukyky vaarantuu. (MTV) – TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Yritystukia voidaan leikata noin yhden miljardin euron verran. Yritystuissa on ympäristölle haitallisia tukia noin 700 miljoonaa euroa, minkä lisäksi ne sisältävät talouden uusiutumisen kannalta täysin tehottomia ja hyödyttämättömiä tukia. Yritystukia ohjataan esimerkiksi Ruotsin risteilymatkoihin sekä suurille yrityksille, joiden taloudellinen toiminta on vakaalla ja voitokkaalla pohjalla.

Valtio myöntää yritystukia noin 4 miljardia euroa vuosittain. Loput kolme miljardia voidaan uudelleen kohdentaa pienyrityksille, start-upeille ja koulutukseen, jotka synnyttävät uusia työpaikkoja sekä innovaatioita. Lisäksi sisäinen turvallisuus tarvitsee kipeästi lisäresursseja ja osan yritystuista voi ohjata poliisien määrän lisäämiseen.

7. Päänsärkylääkkeitä ja vastaavia reseptittömiä itsehoitolääkkeitä pitäisi voida ostaa ruokakaupasta. (HS) – SAMAA MIELTÄ
Apteekkien sijaintia ja määrää koskeva sääntely on purettava, mutta itsehoitolääkkeiden siirtäminen apteekeista ruokakauppaan on tapahduttava harkiten asteittain ja sen vaikutukset tutkittava huolella etukäteen. Sen sijaan, että itsehoitolääkkeet viedään ruokakaupan hyllyille, on apteekkien välinen hintakilpailu mahdollistettava nykyistä paremmin. Lääkkeille on asetettava hintakatto, mutta apteekkareille on sallittava lääkkeiden myyminen halvemmalla, jos he niin tahtovat.

Apteekkien säilyminen maaseudulla pystytään turvaamaan tukijärjestelmällä, joka on käytössä esimerkiksi Norjassa. Näin maaseudun apteekkeja pystytään tarvittaessa tukemaan, mutta ainakaan Norjassa tukea ei ole tarvittu hyödyntää. Apteekkien omistus pitää jatkossakin säilyttää apteekin ammattilaisilla eli proviisoreilla.

8. Viinit ja vahvat oluet pitää saada ruokakauppoihin. (YLE) – SAMAA MIELTÄ
Viime vaalikaudella tehty alkoholiuudistus ei ole kasvattanut alkoholinkulutusta Suomessa. Viinejä ei kuitenkaan pidä viedä liian nopealla aikataululla ruokakauppoihin vaan uudistusta on jatkettava mietojen alkoholijuomien ehdoilla. Nykyinen alkoholiprosentti ei esimerkiksi mahdollista kaikkien erikoisoluiden myyntiä ruokakaupoissa. Seuraava askel on nostaa alkoholiprosentin raja 8 % ja vapauttaa hallitusti alkoholin myyntiaikoja.

9.  Tunneli Tallinnaan pitää rakentaa, vaikka se vaatisi rahaa veronmaksajilta. (Alma) – TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Tallinna-tunneli mahdollistaa sujuvan ja päästöttömän liikenteen Suomen ja Manner-Euroopan välillä. Junayhteys edistää vapaata liikkuvuutta sekä parantaa elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Tunneli Tallinnaan ei hyödytä ainoastaan Helsinkiä, sillä hanke vaatii yhteyksien kokonaisvaltaisen parantamisen koko Uudenmaan alueella. Tämä puolestaan luo uusia työpaikkoja, elinkeinotoimintaa ja asuinpaikkoja Uudellemaalle.

10.  Helsinkiin suunnitteilla oleva Pisararata on tärkeä myös Helsingin ulkopuolisille uusmaalaisille (Alma) – SAMAA MIELTÄ
Pisararata tehostaa ja sujuvoittaa koko pääkaupunkiseudun liikennettä. Tätä kautta se vaikuttaa laajemmin koko Uudenmaan liikenteeseen ja helpottaa esimerkiksi kehyskunnista tulevien syöttöliikennettä Helsinkiin. Jokaisella pitää olla mahdollisuus sujuvaan ja päästöttömään joukkoliikenteeseen.

11. Viisivuotiaat pitää velvoittaa esiopetukseen. – SAMAA MIELTÄ
Varhaiskasvatus on ensisijaisesti lapsen oikeus. Laadukas varhaiskasvatus vähentää lasten eriarvoisuutta ja tukee lapsen kognitiivista oppimista. Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen Euroopan heikoimmin ja tämä kehitys pitää muuttaa. Esimerkiksi Islannissa 95 % lapsista käy varhaiskasvatuksen. Myös Suomessa yhä useamman lapsen pitää käydä varhaiskasvatus ja tätä kehitystä pitää tukea. Vaiheittainen siirtyminen maksuttomaan esiopetukseen on yksi vaihtoehto tukea tätä kehitystä, kunhan esiopetuksen riittävät resurssit turvataan ja pienet ryhmäkoot varmistetaan.

%d bloggaajaa tykkää tästä: