Vuosikymmenen vaihtuessa moni on pysähtynyt miettimään tasavuosien merkkipaaluja. Vuonna 2020 tulee kuluneeksi myös 20 vuotta maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta. Laki mahdollisti ensimmäistä kertaa valtakunnallisten aluekäyttötavoitteiden asettamisen, maakuntakaavat sekä kuntien yhteiset yleiskaavat.

Tänäkin valtuustokautena Keski-Uudenmaan kunnat ovat käsitelleet useampaan kertaan lautakunnissa, hallituksissa ja valtuustoissa koko Uudenmaan alueen yhteisiä MAL-sopimuksia ja Uudenmaan maakuntakaavaa. joiden tarkoitus on ohjata Uudenmaan kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen.

Ilman vuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta näitäkään asioita ei käsiteltäisi kunnan päätöksentekoelimissä.
Ylikunnalliset yleiskaavat ja sopimukset ovat kunnille elintärkeitä ohjenuoria, koska se mahdollistaa tasaisen kasvun ja kehityksen koko maakunnan alueelle. Globaalin kaupungistumisen myötä metropolialueiden vaikutusvalta taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten kysymysten ratkaisijana on entisestään korostunut.

Esimerkiksi Suomessa Uudenmaan maakunta tuotti vuonna 2015 Suomen bruttokansantuotteesta yksinään lähes 40 prosenttia. Osuus kertoo, kuinka merkittävä osuus Suomen taloudellisesta pääomasta ja toiminnasta on keskittynyt alueelle. Alueen vetovoiman ja Suomen kannalta on oleellista, että tämä kasvu jakautuu mahdollisimman tasaisesti.

Vuonna 2000 asetettu maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuitenkaan ole täydellinen ja ympäristöministeriö onkin aloittanut vuonna 2018 lain kokonaisuudistuksen.

Esimerkiksi kaupunkikehittämisverkostoihin erikoistunut Timo Hämäläisen mukaan maakunnalliset sopimukset ja kaavat ovat toteutuneet liian ympäripyöreinä. Lisäksi ne eivät ole pystyneet vastaamaan kaikkiin kaupunkien kasvuun liittyviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään.
Yksi ratkaisu maakuntakaavojen hallitsemiseen voisivat olla aluekaavat, jotka olisivat maakuntakaavoja yksityiskohtaisempia, mutta kuntien yleiskaavoja suurempia kokonaisuuksia. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan kunnat voisivat yhteistyössä käynnistää Keski-Uudenmaan yleiskaavan valmistelun. Näin pystyttäisiin nykyistä paremmin suunnittelemaan alueen sisäisiä liikenneyhteyksiä, kuntien raja-alueita ja ympäristötavoitteita.

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa -lehden vieraskolumnissa 15.1.2020

%d bloggaajaa tykkää tästä: