Lautakunnan kokous 12.10.

Ikääntyneiden perhehoidon kehittäminen

Järvenpää on suunnitellut perhehoitomalli, joka on monilta osin hyvin samankaltaista kuin omaishoitajamalli. Perhehoitomallissa hoito voi kuitenkin tapahtua myös hoitajan kotona, joka takaa suuremman liikkumavaran ikääntyneen ja omaisen välisessä hoitajasuhteessa. Se ottaa myös paremmin huomioon pitkät välimatkat, sillä se sisältää kulukorvaukset. Uusi malli luo samalla uuden kentän yrityksille, sillä se mahdollistaa perhekotien perustamisen.

Perhemalli on jo käytössä esimerkiksi Tampereella, Tuusulassa ja Sipoossa. Itse mallista tuskin kokouksessa tullaan vääntämään kättä. Henkilökohtaisesti otan lämpimästi vastaan uudet muodot, joilla voidaan tukea ikääntyneiden itsenäistä selviytymistä arjessa sekä luoda turvalliset ja terveyttä edistävät olosuhteet.

Suurin kiistakapula lautakunnassa voi syntyä perhehoitajalle maksettavasta korvauksesta. Oma henkilökohtainen näkemys on, että ehdotetut korvaukset ovat sopivia. Ehdotetut korvaukset ovat keskiluokkaa verrattuna muihin kuntiin. Eivät siis kitsainta luokkaa, mutta eivät edusta myöskään avokätisintä kuntaa. Minä olisin valmis korottamaan 2 ja 3 luokan (lähes jatkuva & jatkuva hoidon tarve) tukea muutamalla satasella, mutta tämä ei ole minulle kynnyskysymys. Tärkeintä, että hyvältä vaikuttava malli saadaan toimimaan myös täällä Järvenpäässä.

jake

Eläkeläisten keuhkokuumerokotus

Lautakunnan jäsen Kari Haapanen on tehnyt mainion aloitteen, jossa vaaditaan selvittämään mahdollisuutta ottaa käyttöön eläkeläisten keuhkokuumerokotus, jos tämä osoittautuu taloudellisesti ja terveydellisesti Järvenpäälle kannattavaksi.

Aloitteen vastineessa todetaan, että noin 55 % keuhkokuumeen sairastavista joutuu seuraavan vuoden aikana uudelleen erikoissairaanhoidon päivystykseen. Tämä puolestaan aiheuttaa 7000 euron kokonaiskustannukset per asiakas. Rokottamalla esimerkiksi noin 400 kotihoidon ja erityisasumisen asiakasta, voitaisiin tavoittaa viidessä vuodessa jopa 58 000 euron nettosäästöt. Lautakunnan ehdotus onkin, että rokote hankitaan kaikille kotihoidon ja erityisasumisen asiakkaille ja omatoimisesti sitä suositellaan kaikille yli 65 -vuotiaille hankittavaksi.

Toinen vaihtoehto esityksen mukaan olisi edelleen rokottaa kotihoidon ja erityisasumisen asiakkaat, mutta heidän lisäkseen myös kaikki yli 75 -vuotiaat. Kustannus olisi tällöin 194 000 euroa. Kannatan kuitenkin lautakunnan nykyistä ehdotusta, sillä se ottaa huomioon myös yli 65 -vuotiaat ja kasvattaa näin kohderyhmää huomattavasti suuremmaksi.

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta

Maakuntalakiluonnos jättää avoimeksi monia kysymyksiä. Lausuntojen antamista vaiekuttaa huomattavasti esimerkiksi se, että valinnanvapauslainsäädäntö ei ole samaan aikaan arvioitavana. Tämä on hyvin ongelmallista, sillä valinnanvapaudella on suuri merkitys koko uudistukselle.

Valinnanvapauden periaate on hyvä, mutta uhkana on, että syntyy sirpaleinen kokonaisuus, jota kukaan ei täysin hallitse. Tämä myös vaikeuttaa palveluintegraation toteutumista, joka on yksi sote -uudistuksen keskeisimmistä tavotteista. Pirstaleinen kokonaisuus ei myöskään palvele lapsi- tai moniongelmallisten asemaa hoitoketjussa.

Oikea tapa edetä on lisätä vaiheittain valinnanvapautta palveluissa. Näin palveluiden kehittäminen ja asiakkaan hoitopolku pystytään pitämään kontrollissa.

Suurin ongelma on kuitenkin pakkoyhtiöittäminen, sillä se vähentää maakuntien vapautta päättää omien palveluidensa tuottamisesta. Lakiluonnokseen pitää jättää maakunnalle aito vaihtoehto tuottaa palvelut myös julkisina palveluina.

Toinen suuri ongelma on maakuntien riippuvuus valtion tuesta. Tämä tarkoittaisi, että maakunnat olisivat hyvin vahvasti valtion ohjauksessa. Myös tämä vähentää maakunnan vapautta päättää ja edistää alueelle tärkeitä asioita. Paras ratkaisu on antaa verotusoikeus maakunnalle, jolloin maakunnalla on aito mahdollisuus päättää oman alueensa kehityksestä.

Suuri huoli on myös lähipalveluiden valvomisesta. Miten koko Uudenmaan kokoinen maakunta voi esimerkiksi huolehtia siitä, että Järvenpäässä neuvolat, kouluterveydenhoitajat ja akuuttivastaanotto toimivat kunnolla? Kunnan ja maakunan välinen raja on monessa mielessä hyvin hämärä ja tähän lakiluonnos ei ole ottanut selvää kantaa. Ylipäätänsä päättäjien mahdollisuus valvoa tai seurata oman kunnan sosiaali- ja terveyspalveluita ovat hyvin haastavat, sillä maakuntavaltuusto ei pysty käsittelemään ruohonjuuritason ongelmia. Tämä tarkoittaa vallan siirtymistä entistä vahvemmin asiantuntijoille sekä virkamiehille. Uudenmaan maakunnassa relevanttia onkin määrätä, että lautakunnat ovat lähtökohtaisesti alueellisia. Tällöin lähialueen valvontaan ja koordinointiin on paremmat eväät.

Kokonaisuutena lakiluonnos keskittyy hyvin paljon palveluntuottajien rekisteröinnin määrittämiseen ja siihen, ketkä kaikki ovat kelvollisia rekistöröitymään palveluntuottajiksi. Hyvin vähälle huomiolle jää esimerkiksi potialsturvallisuus, hoidon laadun tai saatavuuden kriteerit. Järvenpään lausunnossa onkin nostettu tämä asia ansioikkaasti esille toteamalla, että potilasturvallisuus on yksi uudistuksen tärkeimmistä tavotteista, mutta luonnoksessa unohdettu.

Talousarvioesitys vuodelle 2017 ja talouden sopeuttaminen vuosille 2017 – 2021

Talouden tasapainoittamisohjelmasta lautakunta on jo lyönyt lukkoon asiakasmaksujen perimisen kuntoutuskäynneiltä sekä päivystyskäynneiltä. Vuodesta 2015 alkaen myös toimintaterapeutin asiakaskäynnit ovat olleet maksullisia, kun ennen maksulliset käynnit olivat vain fysioterapeutin vastaanotot. Lisäksi jo toteutuneisiin sopeutustoimiin kuuluu asiakasmaksut sairaanhoidon päivystykseen, joka olikin aikamoisen rumban ja jumpan kohteena moneen otteeseen lautakunnassa.

Uusi ehdotettava sopeutustoimi seuraavalle vuodelle on palvelutorimallin kehittäminen yhdessä järjestöjen, yritysten ja koululaitosten kanssa. Tarkoituksena on saattaa kevyen tarpeen asiakkaat kolmannen ja yksityisen sektorin piiriin. Näin pystyttäisiin vähentämään julkisen puolen kuormitusta.

Ehdotettava malli on erittäin kannatettava ja juuri oikeanlaista toimintoa löytää säästöjä: ennaltaehkäisevää ja yksilön voimavaroihin pohjautuvaa.

Kokonaisuutena talousarviossa ei ole suuria kysymysmerkkejä. Ikääntyneiden kasvava määrä kasvattaa palvelutarvetta Tämän takia tarkoituksena on entisestään vahvistaa ikääntyneiden omatoimisuutta, arjessa selviytymistä sekä oman terveyden ylläpitämistä.

Yksi tulevan vuoden säästötavoite on pyrkiä saavuttamaan lyhempi jonotusaika jatkohoitoon. Tavoite on 20 vuorokautta, kun se tällä hetkellä on 70 vuorokautta. Tällä saataisiin säästöjä asiakkaan nopeammasta kuntoutumisesta sekä säästämällä omien palveluiden kuormitusta. Suuret muutokset kuitenkin tulevat leimaamaan seuraavaa vuotta , kun uusi terveysasema sekä Jampan palvelukotiin liittyvä Vaahterakoti avataan. Nämä tuovat ainakin alkuun uusia kulueriä kaupungille, mutta luovat paljon uusia mahdollisuuksia toteuttaa sekä hoitaa asiakkaita kustannustehokkaasti ja kokonaisuuden kannalta järkevästi pitkällä aikavälillä.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

%d bloggers like this: